Tuleeko jouluna rauha? Vai tuleeko pian (21.12.) maailmaloppu, kuten mayakalenteri ennustaa?

En oikeastaan kauheasti ihmettelisi vaikka tulisikin. Jotenkin tuntuu että vuosi vuodelta rauhan sanoma on yhä räikeämmässä ristiriidassa sen maailman kanssa jossa elämme.

Newtownin kouluammuskelu toi pahan särön monen lapsen – ja aikuisen – perusturvallisuuteen. Samalla tiedän, jos uskallan katsoa, että Newtownin murhanäytelmä on vain pisara meressä. On monia muita murhenäytelmiä, pieniä ja suuria tragedioita, jotka saavat ihmiset kysymään: onko rauhaa ja turvallisuutta – vai onko vain synkkä lopun odotus?

Synkissä mietteissäni olen pysähtynyt erään vähemmän tunnetun joululaulun äärelle, jonka nimi on ”Lullaby To An Anxious Child” – hätääntyneen lapsen kehtolaulu. Se piirtää mieleeni Marian ja Lapsen, jotka ovat kaikkea muuta kuin rauhallisia. Se näyttää jokaisen äidin tuskan, joka tietää, että hänen tehtävänsä on suojella lasta, ja samalla, että hän ei siihen pysty. Maailma on liian vaarallinen. Haluaisimme antaa lapsillemme paremman maailman. 

Jokaisessa pienessä lapsessa voimme nähdä Kristuksen kasvot. Jokaisen lapsen kirkas katse on Kristuksen kaikkinäkevä tuomio, kun hän panee meidät tilille siitä, millaisen maailman olemme rakentaneet. 

Mutta Lapsen katseessa ei ole vain maailmanloppu. Siellä on myös rauha. Siellä on myös toivo. Siellä on Jumalan rakkaus, joka on tullut – tähän maailmaan, pimeyden keskelle.

 

Katso ja kuuntele laulu Youtubessa

 Laulun sanojen suomennos (J.P.):

Hys lapsi – anna äidin nukkua yöhön kunnes nousemme

Hys lapsi – anna minun pyyhkiä silmissäsi kiiltelevät kyynelet

Hys lapsi – En jätä sinua, ylitän kanssasi huokausten sillan

Hys lapsi – En voi välttyä näkemästä silmissäsi syytöstä

Maailma on nyt murtunut, kaikki surevat

Viisaat miehet painavat päänsä

Hys lapsi – anna äidin nukkua yöhön kunnes nousemme

Hys lapsi – Kaiken voiman, jota tarvitsen taisteluun, löydän silmistäsi,

Silmistäsi

 

(Tämä artikkeli on Klassikon koulun päivänavaus torstaina 20.12.2012 kello 8:15)